Kansainvälinen yhteistyö

Hyvä luonnonystävä!

Kostamuksen luonnonpuisto on yksi muutamista luonnonpuistoista Venäjällä, joilla on kansainvälinen asema. Yleisten tehtäviensä lisäksi luonnonpuisto toimii porttina naapurimaihin - kerromme ulkomaalaisille kollegoillemme, miten ympäristönsuojelujärjestelmä toimii Venäjällä, ja perehdymme kotimaan asiantuntijoita ulkomaisiin kokemuksiin ympäristönsuojelusta  ja kehittämisestä.

Täältä sivulta löydät tietoa Ystävyyden puistosta, suomen yhteistyökumppaneistamme, vaihto-ohjelmista ja paljon muusta.

Valentina Hotejeva

Kansainvälisten tehtävien osaston päälikkö

org.oopt@mail.ru 

Vuonna 2020 Ystävyyden puisto täyttää 30 vuotta!
Täältä löydät tapahtumaohjelman.

Hyödyllisiä linkkejä

Ystavyyden_Puisto_tunnus_venaja-suomi_JK

Naapurimaiden luonteen kannalta merkittävä tapahtuma oli se, että metsäpeura

(Rangifer tarandus fennicus) ylitti rajan ja tuli 1950-luvulla Neuvostoliitosta Elimussaloon, mistä se oli kadonnut vuosikymmenien ajan.

Tapahtuma herätti ajatuksen yhteisistä venäläis-suomalaisista ympäristönsuojelua koskevista tutkimuksista ja Ystävyyden puiston perustamisesta. Luonto itse osoitti että oli tarpeen perustaa Ystävyyden puisto ja itse sai ihmiset yhdistämään voimansa suojellakseen sitä.

Ensimmäistä kertaa Suomen ja Neuvostoliiton ympäristöministerit Matti Ahde ja Juri Izrael aloittivat keskustelun yhteisen luonnonpuiston perustamisesta vuonna 1985. Suomalaiset tutkijat Rauno Ruuhijärvin johdolla ja Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen asiantuntijat tekivät hyvää työtä tässä suunnassa.

Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus Ystävyyden luonnonsuojelualueesta allekirjoitettiin 26. lokakuuta 1989 Neuvostoliiton valtionpäämiehen Mihail Gorbatšovin Suomeen virallisen vierailun aikana.

Rangifer tarandus fennicus

Tätä edelsi Venäjän Federaation ympäristönsuojelun komitean, Karjalan tasavallan hallituksen, Kostamuksen kaupungin hallinnon Venäjän puolelta ja Suomen ympäristöministeriön Suomen puolelta suuri työ.

Venäjän ja Suomen välisen Ystävyyden puiston kuuluvana osana Kostamuksen luonnonpuiston päätehtävänä on edistää maiden välistä yhteistyötä luonnonsuojelun ja järkevän luonnonhoidon alalla; vyöhykkeiden ekosysteemien ja niiden osien suojelu ja tutkimukset  Venäjän ja Suomen rajakkain olevilla alueilla; pitkän aikavälin ympäristöseuranta, yhteisen tutkimustyön järjestäminen Suomen puolen kanssa sovittujen ohjelmien ja menetelmien mukaisesti.

Sopimus yhteistyöstä uusitaan vuosittain.

Venäläis-suomalaisen Ystävyyden puiston lähtökohdat ja tavoitteet:

  • Venäjän ja Suomen välisen yhteistyön edistäminen ympäristönsuojelun alalla, erityisesti luonnonsuojelun ja luonnonvarojen järkevän käytön, ekosysteemien pitkän aikavälin seurannan ja tutkimuksen aloilla.

  • Tämän alueen kasviston, eläimistön, luonnon ja ekosysteemien suojelu.

  • Molempien maiden kansalaisten tietämyksen laajentaminen ja syventäminen ympäristönsuojelun tavoitteista, menetelmistä ja tärkeydestä.

 

     

 

 

    Ystävyyden puistoon kuuluu:

     Venäjän puolelta – Kostamuksen luonnonpuisto – 490 km2;

     Suomen puolelta – 5 luonnonsuojelualuetta:

  • Juortanansalo-Lapinsuo-soidensuojelualue – 38 km2,

  • Iso-Palosen-Maariansärkkien luonnonsuojelualue – 36 km2,

  • Lentuan luonnonsuojelualue – 51 km2,

  • Elimyssalon luonnonsuojelualue – 71 km2,

  • Ulvinsalon luonnonpuisto – 25 km2.

Kartta

Kokemusvaihto-ohjelma

 

 

 

 

 

Tutustutamme kollegat seuraviin paikkoihin:

• Pyhä-Luosto kansallispuisto;

• Oulangan kansallispuisto;

• Urho Kekkosen kansallispuisto;

• Hossa kansallispuisto;

• Siida-saamelaismuseo.

 

Erityistä huomiota kiinnitetään matkailuinfrastruktuuriin, vierailukeskusten varusteisiin, asiakaspalveluun, yhteistyöhön yrittäjien kanssa, vierailusääntöihin, luonnonsuojelualueiden integraatioon alueen sosioekonomisessa kehityksessa.

Ohjelma sisältää vierailuja kansallispuistojen luontokeskuksiin, luontopolkuihin, museoihin.

Tutustutamme kollegat villieläinten havaintopaikkoihin, niiden järjestelyyn ja toimintaan, lintujen tarkkailupaikkojen infrastruktuuriin, Ranuan eläinpuiston Pohjois-Suomen eläimistöön.

Biosfäärialueen perustamisen tarkoituksena on alueen kestävän kehityksen tehokkuuden lisääntyminen ympäristöturvallisuuden varmistamiseksi, biologisen, maisemien monimuotoisuuden, luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi  ja järkeväksi käyttämiseksi.

Kostamuksen luonnonpuistossa on paikka, jolla on tärkeä kulttuurinen ja historiallinen merkitys. 1800-luvulla Elias Lönnrot teki useita runonkeräysmatkoja, joilla hän keräsi täällä, nyt Metsola-biosfäärialueelle kuuluvalla alueellaa, aineistoa, josta hän kokosi yhtenäisen nyt maailmankuulun Suomen ja Karjalan tasavallan Kalevala-kansalliseepoksen.

Metsola-nimellä on karjalaisia juuria. Eepoksen mukaan Metsola on Tapio-metsänomistajan omaisuus. Onnellisella sattumalla Tapio sai usein peuran muodon. Kostamuksen luonnonpuisto perustettiin tämän eläinlajin suojelua varten. Joten voimme ylpeänä sanoa, että suojelemme "taigan omistajaa"!

Hakemus luonnonpuiston biosfäärialueen kuulumiseen lähetettiin MAB-ohjelmaan (Ihmis- ja biosfääriohjelma) vuonna 2015.

Osana UNESCO Ihmis- ja biosfääriohjelmaa (MAB-ohjelma) perustetaan biosfäärialueita tasapainoisten suhteiden ihmisten ja biosfäärin välillä osoittamiseksi.

MAB-ohjelman kansainvälinen koordinointineuvosto hyväksyy biosfäärialueiden kyseisen valtion pyynnöstä.

Biosfäärialueet, joista jokainen kuuluu sen valtion yksinomaiseen suvereniteettiin, jossa ne sijaitsevat, muodostavat verkoston, johon valtioiden osallistuminen on vapaaehtoista.

EDPA (Suojelualueiden eurooppalainen tutkintotodistus — European diploma for protected areas) – on arvostettu kansainvälinen kunniapalkinto, Euroopan neuvoston ministerikomitea myöntää sen vuodesta 1965 alkaen.

Luonnonsuojelualueet voivat saada tutkintotodistuksen niiden erinomaisista luonnollisista, tieteellisistä, kulttuurisista ja esteettisistä ominaisuuksistaan, joita valtio suojaa.

Tähän mennessä 74 luonnonsuojelualuetta on saanut eurooppalaisen tutkintotodistuksen. Ne sijaitsevat 29 Euroopan maassa, 4 luonnonsuojelualuetta tästä listasta sijaitsee Venäjällä.  

 

EDPA:n myöntäminen on tärkeä kannustin maisemien, luonnonsuojelualueiden tai luonnonmonumenttien, erityisen tärkeiden luontokohteiden tehokkaaseen suojeluun ja älykkääseen hallintaan.

Luonnonsuojelualueista vastaaville viranomaisille EDPA:n myöntäminen on kansainvälinen lisäväline, joka tehostaa hallintotapaa ja ylläpitämistä Euroopan Unionin neuvoston alaisuudessa.

EDPA on ainutlaatuinen siinä mielessä, että se myönnetään määräajaksi; uhka että EDPA voidaan peruuttaa auttaa vähentämään kielteisiä vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin, myös se kannustaa luonnonsuojelualueiden suojelua ja kehittämistä.

EDPA myönnettiin Kostamuksen luonnonpuistolle vuonna 1998. Tilan seuranta suoritetaan joka viides vuosi.

Fennoskandian vihreä vyöhyke

Tässä projektissa  yhdistyy kolmen maan - Venäjän, Suomen ja Norjan paikallisia asukkaita, yrittäjiä, kaupunkien hallintoja ja luonnonsuojelualueita.

Kolmen maan (Venäjä-Norja-Suomi)  työryhmän yhteistoiminta

Fennoskandian vihreän vyöhykkeen alueen kehittämiseksi  17. helmikuuta 2010 Tromsøssä (Norja) osana Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) ympäristöministerien kokousta allekirjoitettiin Venäjän Federaation luonnonvarain- ja ympäristöministeriön, Suomen tasavallan ympäristöministeriön ja Norjan kuningaskunnan ympäristöministeriön välinen kolmipuolisen  yhteisymmärryspöytäkirja.

Yhteistyön tarkoituksena on edistää ekologista, sosiaalista ja kulttuurista kestävää rajat ylittävää yhteistyötä Fennoskandian vihreän vyöhykkeen Venäjän ja Suomen puoleilla sekä rajojen yli ulottuvien luonnonsuojelualueiden laajentamista.

Hankkeen tavoitteena on yhdessä Suomen ja Norjan kanssa Fennoskandian vihreän vyöhykkeen Venäjän, Suomen ja Norjan raja-alueilla sijaitsevien luonnonsuojelualueiden verkoston kehittäminen.

"Vihreän vyöhykkeen" pääosat Venäjän puolelta ovat Paatsjoen, Lapin ja Kostamuksen luonnonpuistot, Paanajärven, Kalevalan kansallispuistot sekä perustamiseen suunniteltu Inkerin luonnonpuisto.

ENI.jpg

Kostamuksen luonnonpuisto osallistuu aktiivisesti kansainvälisissä ja venäläisissä hankkeissa. Kostamuksen sijainti lähellä valtion rajaa luo hyviä edellytyksiä tiiviille yhteistyölle Suomen kanssa. Luonnonpuisto on osallistunut kansainvälisten hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen vuodesta 1995 alkaen.

"Karjala"-rajat ylittävän yhteistyöohjelman tavoitteena on lisätä ohjelman toteuttamisalueen houkuttelevuutta ihmisten elämän  ja liiketoiminnan kannalta.

Ohjelmaa rahoittavat Euroopan unioni, Venäjän Federaatio ja Suomen Tasavalta.

              Käynnissä olevat hankkeet:

 

URBAN PARKS

KA 5000

Tehdään luontoon pääsy helpoksi!

Tavoitteenamme on, että Kajaanin ja Kostamuksen lähiluontokohteet ovat tunnettuja ja arvostettuja yksilöiden ja yhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin lähteitä sekä sosioekonomisen kasvun edistäjiä paikallisille asukkaille ja matkailijoille.

GREENSOL

KA 5043

Hanke toteuttaa Karjalan CBC-ohjelman sellaisia painopisteita kuin "Ympäristötietoisuuden lisääntyminen" ja "Ihmisten fyysisen elinympäristön parantaminen".

Tavoitteena on vierailijoiden ja työntekijöiden elin- ja työolosuhteiden parantaminen sekä kielteisten ympäristövaikutusten hankkeeseen osallistuvien luonnonsuojelualueiden alueilla vähentäminen.

KARAT

KA 3002

"Karjalan Taiteilijaresidenssiverkosto ja taidematkailu"-hankeen tavoitteena on nykytaiteen kulttuuripalvelujen ja tuotteiden tuotantojärjestelmän parantaminen rajat ylittävillä alueilla taiteilijoiden resurssien ja monialaisen lähestymistavan avulla.

Hankkeen tuloksena Karjalassa avataan uusia taitelijaresidenssejä, kehitetään uusia taitelijaresidenssiohjelmia ja käynnistetään uusia rajat ylittäviä kulttuuripalvelujaa (taitelija-kierroksia).

BIOKARELIA

KA 5051

Projektissa kehitetään työkaluja monimuotoisuuden suojeluun sekä metsäpalojen ja hakkuiden havainnointiin ja ennakointiin Venäjän ja Suomen raja-alueella.

1

2

3

Suomella ja Venäjällä on 1 250 kilometriä pitkä yhteinen raja, joka samalla on EU:n ja Venäjän välinen yhteinen luonnonsuojelun kosketuspinta. Suomella ja Venäjällä on suuri vastuu tämän arvokkaan eurooppalaisen luonnonperinnön säilyttämisessä. Suomen ja Venäjän luonnonsuojeluyhteistyö on ollut vilkasta 1970-luvulta lähtien. Venäjän ja Suomen välinen yhteinen työ alkoi Karjalan tasavallassa.

Vuonna 1985 Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat sopimuksen yhteistyöstä ympäristöalalla. Sopimus on uudistettu Venäjän kanssa vuonna 1992. Silloin, vuonna 1985, perustettiin myös suomalais-venäläinen luonnonsuojelutyöryhmä. Työryhmän suomalainen osa on Suomen ympäristöministeriön alainen ja siihen kuuluu asiantuntijoita ministeriöstä ja muista organisaatioista, kuten Suomen ympäristökeskuksesta, Metsähallituksesta, Suomen metsäinstituutista ja Helsingin yliopistosta.

Venäjän puolelta työryhmän työhön osallistuu Venäjän federaation luonnonvarainministeriön asiantuntijoita, alueellisten ympäristönsuojeluviranomaisten edustajia sekä tutkimuslaitosten, luonnonpuistojen ja kansallispuistojen asiantuntijoita. Työryhmän tavoitteena on kehottaa erityisesti suojelluiden luonnonalueiden luomista, harvinaisten ja uhanalaisten lajien turvaamista sekä Luoteis-Venäjällä ja Suomessa sijaitsevien erityisesti suojelluiden luonnonalueiden yhteistyön kehittämistä. Yhteisten kokousten, seminaarien ja tieteellisten tutkimusretkien aikana syntyi ajatus perustaa luonnonsuojelualueiden ketjua Suomen, Norjan ja Venäjän rajaseuduilla tai ns. Fennoskandian vihreällä vyöhykkeellä.

4

Yhteistyön konkreettinen tulos oli Ystävyyden puiston perustaminen vuonna 1990. Se on ensimmäinen vierekkäinen venäläis-suomalainen luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Kuhmon kaupungin alueella Suomen puolella ja Kostamuksen kaupungin alueella Venäjän puolella.

Kostamuksen luonnonpuiston ja

Kalevalan kansallispuiston sivu

Facebook-sosiaalisessa verkossa